Käyttökokemusblogisarjassamme kerromme mistä hyvä käyttökokemus muodostuu, miksi se on niin tärkeä ja miten SAPin teknologiat mahdollistavat intuitiivisen käyttökokemuksen.

Juliana Lindqvist
SAP-asiantuntija

 

”Käyttökokemus. Termi, josta on puhuttu jo muutamia vuosia ja ylistetty sen tärkeyttä. Katsoin taannoin aikaa, kauanko ehdin selata LinkedIniäni ennen kuin törmäsin ensimmäiseen jakoon tai artikkeliin käyttökokemuksesta. Keskimäärin aika oli minuutin molemmin puolin.

 

Videolla Juliana kertoo, miksi käyttökokemus on tärkeä ja miksi siihen tulisi panostaa.

 

Vastaus siihen on hyvin ilmiselvä: koska se on oikeasti todella tärkeä. Se on tärkeä ohjelmistojen ja järjestelmien loppukäyttäjille, mutta vielä tärkeämpi se on liiketoiminnan kannalta.

Fyysisten tuotteiden käyttökokemusta on kehitetty kymmenien ja kymmenien vuosien ajan. Jokaisen uuden tuotteen kehittelyvaiheessa tuotetta testataan potentiaalisilla käyttäjillä. Tämän perusteella tehdään muutoksia yhä uudestaan ja uudestaan, kunnes tuote on tarpeeksi käyttäjäystävällinen.

IT-järjestelmiin tämä ajattelumalli on hiipinyt kuitenkin vasta viimeisen viiden vuoden aikana. SAP-järjestelmiin käyttäjälähtöinen ajattelu on sulautunut vasta lähimenneisyydessä, täysin uudistetun Fiori-käyttökokemuksen myötä. Jos olet joskus käyttänyt perinteistä SAP GUI:ta, taidat jo arvata miksi olemme niin innoissamme uuden sukupolven käyttökokemuksesta. SAP on viime aikoina tuonut uusia työkaluja tähän, mutta ollut silti auttamatta myöhässä teknologiamurroksessa.

Seuraava esimerkki on toistunut itselleni muutaman kerran: Teet töitä ihmisen kanssa, joka on käyttänyt SAPia pitkään ja itselläsikin kattava kokemus järjestelmän käytöstä. Teette projektia tai ratkaisette ongelmaa yhdessä. Huomaat, että kollegasi seuraa, kun teet toiminnon SAPissa koneellasi ja huomauttaa sinulle: ”Oletko huomannut, että tuossa yläpaneelissa on muuten nappula? Sillä voit tehdä tuon saman asian yhdellä klikkauksella, jonka teit äsken viidellä klikkauksella”. Kuulostaako tutulta?

Usein käyttökokemuksen arviointi tapahtuu tiedostamattomasti ja ”intuitiivisesti”. Intuitiivisuus tarkoittaa sitä, että käyttäjä osaa automaattisesti päätellä mitä seuraavaksi tulisi tehdä. Käytön ympäristö on rakennettu niin hyvin, että sitä pystyy käyttämään ilman aiempaa perehdytystä.

Käyttökokemuksen suunnittelu on haastavaa ja siihen tulee panostaa erityisen paljon. Joskus käyttäjät unohdetaan täysin kehitysvaiheessa ja järjestelmä tai sovellus luodaan ainoastaan toiminnallisuus edellä. Näin järjestelmä saadaan toimimaan kyllä erinomaisesti halutulla tavalla, mutta ongelma syntyy siitä, että käyttäjät eivät osaa käyttää sitä tai he kokevat käytön hankalaksi. Ensivaikutelma käyttöliittymästä on isossa osassa muokkaamaan kuvaa koko järjestelmän laadusta.

Esimerkkinä käyttökokemuksesta olen törmännyt usein oheiseen hauskaan videoon käyttökokemuksesta ja erityisesti huonoista kokemuksista arkipäivän elämässä:

 Miksi käyttökokemukseen tulisi panostaa?

 

Jos järjestelmän toiminnallisuudet toimivat kuten pitääkin, eivätkö käyttäjät kuitenkin opi käyttämään uutta järjestelmää ajan mittaan?

Kyllä ja ei. Kyllä oppivat. Ihmiset pystyvät oppimaan mitä tahansa, esimerkiksi muistamaan ulkoa jokaisen maapallon maan kansallislinnun ja maan päämiehen pikkuserkun toisen nimen. Muistamisen opettelu vie kuitenkin aikaa. Uuden työntekijän perehdytykseen voi mennä useita viikkoja, kun käydään ensiksi läpi työntekijän päivittäinen rooli sekä organisaation toimintamallit, jonka jälkeen aloitetaan tutustuttaminen jokaiseen eri tietojärjestelmään. Haluatko vielä käyttää työntekijöidesi kapasiteettia ulkoa muistamisen harjoitteluun tuottavan työn sijaan?

Tapasin muutama viikko sitten asiakkaamme varastotyöntekijän, joka esitteli vanhaa viivakoodinlukijalaitetta. Hän oli kokenut työssään ja käyttänyt kyseistä laitetta jo lähes muutaman kymmenen vuoden ajan varastossa. Hän lateli kuin kaupan hyllyltä koodit, joilla laitetta käytettiin. ”01 tarkoittaa pahvilaatikkoa, 07 tarkoittaa lavaa, 09 tarkoittaa toisenlaista lavaa. Sitten vain tähän syötetään muistista tuo koodi ja valmista on”. Paitsi ettei ollut valmista. Samanlainen toiminto tuli muistaa lähemmäs viidessä kohdassa keräilyprosessia tehdessä.

Toinen merkittävä vastaus kysymykseen miksi on ajansäästö. Monesti ollaan panostettu järjestelmään, joka toimii nopeasti, antaa analysoituja tuloksia ajantasaisesti ja helpottaa liiketoiminnan päätöksentekoa. Kuitenkin järjestelmää käyttää useita eri tyyppisiä käyttäjiä joka päivä, muun muassa varaston työntekijät, myymälän työntekijät, myyntiedustajat ja taloushallinnon henkilöstö. Jos jokaisen käyttäjän aikaa säästyy esimerkiksi muutamalla sekunnilla per transaktio (ja kyllä, otin maltillisen esimerkin, sillä usein aikaa säästyy huomattavasti enemmän), voidaan laskea nopeastikin ajan säästön olevan uskomaton suuressa organisaatiossa päivittäin.

 

Miten sitten käyttäjä saadaan tuntemaan hyvä käyttökokemus?

 

Kaiken perustana toimii käyttäjälähtöinen ajattelu, suunnittelu ja toteutus. Paino sanalla käyttäjälähtöinen.

Ensimmäinen askel on astua pois omasta järjestelmälähtöisestä ajattelumallikuplasta käyttäjän saappaisiin ja unohtaa miten asiat on aikaisemmin tehty. Käyttäjän roolia voi pohtia seuraavien kysymysten avulla: ovatko järjestelmän tai sovelluksen toiminnot itsestään selviä? Pärjääkö käyttäjä ilman ohjeita? Mikä vie käyttäjää eteenpäin prosessissa? Onko sovelluksen rakenne looginen? Tavoite on helpottaa käyttäjän työtä havainnoimalla sitä, mitä hän päivittäin tekee, miten hän tekee ja mitkä ovat mahdolliset kipupisteet.”

Seuraavassa blogikirjoituksessamme kerromme tarkemmin, miten ylivertaista käyttökokemusta lähdetään suunnittelemaan.

 

Avainsanat: #käyttökokemus #UX #käyttäjälähtöisyys #tehokkuus #ajansäästö #mobiilisovellus

Yhteystiedot:
Piia Hoffsten
Chief Operating Officer
piia.hoffsten (a) bps.fi
+358 40 5877 303